Ohjeita aloittelijoille
Seuratanssiin sisältyy paljon tapakulttuuria.
Ennen vanhaan varsinkin maaseudulla kaikki osasivat tanssia enemmän tai
vähemmän ja tieto kulki vanhemmilta sukulaisilta ja kavereilta nuoremmille.
Nykyään tanssitaitoiset ovat vähemmistö ja moni joutuu aloittamaan ilman
kokenempaa neuvonantajaa. Monet ovat kokeneet tilanteen hämmentäväksi.
Pahimmissa tapauksissa ensimmäiset tanssiretket ovat tuottaneet pettymyksiä,
jotka ehkä olisi voinut välttää paremmalla ennakkoinformaatiolla.
Tämä dokumentti pyrkii osaltaan paikkaamaan puutetta.
Tanssietiketti on esitetty omalla sivullaan.
Tämä dokumentti keskittyy käytännöllisiin seikkoihin, jotka eivät
varsinaisesti kuulu etikettiin mutta joiden tunteminen auttaa lisäämään
tansseia viihtymistä.
Monilta osin käytännöllisyys ja etiketti ovat sama asia, joten dokumenttien
välillä on jonkin verran päällekkäisyyttä.
Noin 85 prosenttia lavoilla soitetuista kappaleista voi tanssia
foksina, joten yhdellä tanssilajillakin pääsee
alkuun. Muita tanssilajeja voi sitten opetella lisää vähitellen ja
kiinnostuksen mukaan.
Tassikurssien käymistä ei vaadita lavatansseissa. Moni on oppinut
tanssimaan ystäviltä saatujen ohjeiden avulla, muita tanssijoita
katselemalla ja kuvallisten ja sanallisten ohjeiden tuella.
Kurssit ovat kuitenkin monille helpoin tapa. Kurssien ohjaajilla on
yleensä jokin koulutus tanssin opettamiseen, kokemusta opettamisesta,
suunnitelma kurssin sisällöstä ja silmää tyypillisten virheiden
huomaamiseen ja korjaamiseen.
Oppimista ei kuitenkaan voi sälyttää kokonaan ohjaajan vastuulle.
Oppilaan on hyvä olla perillä muutamista yleisistä ongelmista ja
nikseistä niiden lieventämiseksi.
- Unohtaminen.
Tanssinopetuksessa kursseilla opitun aineksen unohtumisnopeus on
käsittämättömän suuri. Jos kurssilla opittua tietoa ei kerrata, siitä
unohtuu ensimmäisen vuorokauden aikana tyypillisesti yli puolet.
Unohtamisen hidastamiseksi on erilaisia keinoja:
- Kertaaminen.
Jos mahdollista, kannattaa kurssin jälkeen kokoontua yhden tai
useamman parin voimin käymään läpi opetetut liikkeet. Kokoontuminen
kannattaisi ajoittaa alle vuorokauden päähän kurssista. Yleensä se ei
onnistu, joten kertaamisen aikaan osallistujat yleensä muistavat
vähemmän kuin puolet opetetusta. Tilannetta kuitenkin helpottaa se,
että kukin osallistuja muistaa vähän eri asioita, joten yhdessä joukko
saattaa muistaa selvst enemmän kuin puolt.
- Muistiinpanot.
Paperille tai tiedostoon tehdyillä merkinnöillä on se etu, että sitä
voi säilyttää muutttumattomana pitkiäkin aikoja. Muistiinpanoja
kannattaa tehdä jo kurssin aikana, jos siihen on tilaisuus. Jos ei,
muistiinpanot kannattaa tehdä heti kurssin jälkeen. Ne kannattaa myös
kirjoittaa niin yksityiskohtaisiksi kuin mahdollista. Jos jätät pois
jotain, huomaat että sitä on jälkeenpäin vaikea täydentää.
- Videointi. Kuvaaminen kurssin aikana on häiritsevää ja
melkein aina kiellettyä, mutta jotkut tanssinopettajat esittävät
tunnin lopussa kaikki opetetut kuviot videointia varten. Kannattaa
ottaa kamera mukaan.
- Sanalliset ja kuvalliset ohjeet. Mm. tällä palvelimella on
ohjeita, joita voi käyttää
kertaamiseen, jos muistiinpanoja ei tullut tehdyksi.
- Kurssien taso.
Alkeiskurssit on tarkoitettu ihmisille, jotka eivät ole opetettavaa
tanssia ennen tanssineet, mutta useimmat eivät opi kaikkea opetettua
ensimmäisellä eikä toisellakaan kerralla. Niinpä alkeiskursseilla
usein on mukana henkilöitä, jotka ovat jo käyneet sen useampaan kertaan.
Vaikka heillä on vielä kerrattavaa, he ovat kuitenkin ehtineet oppia
yhtä ja toista. Ensi kertaa kurssille osallistuvat saattavat tästä
saada väärän kuvan kurssin lähtötasosta, ja osa heistä saattaa
jättäytyä pois, ennen kuin tilanne selviää heille. Tämä on todellinen
ongelma, jonka kerrotaan merkittävästi ostavan aloittelijoiden kynnystä
ilmoittautua kurssille. Taitamaton ohjaaja saattaa jopa mukauttaa
opetuksen enemmistön osaamistasolle, ja enemmistö saattaa koostua
kertaajista. Silloin aloittelijan voi olla parempi vaihtaa kurssia,
jos sopivampia on tarjolla.
- Virheet. Kurssien ohjaajien koulutus, kokemus ja luontainen
lahjakkuus vaihtelevat laajasti. Käytännöllisesti katsoen kaikilta
kursseilta saa parempia ohjeita kuin keskimääräiseltä
tanssitaitoiselta sukulaiselta tai tuttavalta, ja silti
jälkimmäisetkin ovat entisaikoina pystyneet siirtämään perinteen
eteenpäin. Koulutetut tanssinopettajat ja ohjaajatkaan eivät
kuitenkaan ole erehtymättömiä. Ohjeet ovat joskus virheellisiä, tai
ohjaaja saattaa itse tanssia kuvion väärin. Satunnaiset virheet ovat
melko harmittomia, mutta jotkut opettavat koko tanssin
järjestelmällisesti väärin, koska se on helpompi opettaa niin.
Toimivia tanssilavoja ja -taloja on Suomessa useita satoja, suurin osa vain
satunnaisesti toimivia. Säännöllisesti toimivilla on aika pitkälle sellainen
työnjako, että osa järjestää tansseja kesällä ja osa talvella; ympärivuotisia
on aika vähän.
Paikkojen luonne ja yleisön ikäjakautuma vaihtelevat suuresti. Osa paikoista
kerää lähinnä pariskuntia, osalla on paljon sinkkuja. Ensimmäinen ratkaisu
tansseihin lähdössä onkin sopivantyyppisen paikan valinta. Tämän palvelimen
keskustelupalstalla on
paikkakohtainen artikkelihakemisto,
josta löytyy tanssijoiden kommentteja paikkojen ilmeestä. Palvelimen
ohjelmahakemistosta löytyvät useimpien
tanssipaikkojen lähitulevaisuuden esiintyjät.
Ennen tanssi-iltaa on syytä välttää ruokia, joiden haju tuntuu jälkeenpäin
hengityksessä. Valkosipulin haju voi säilyä jopa vuorokauden.
Nestetasapaino kannattaa saattaa kuntoon ennen lähtöä. Tanssi-illan aikana
vettä yleensä tarvitaan joka tapaksessa lisää.
Alkoholi ei kuulu fiksun ihmisen tanssi-iltaan. Se ei paranna kenenkään
tanssitaitoa, vaikka jotkut kuvittelevat päinvastaista, koska he eivät
sen vaikutuksen alaisina havaitse omia töppäyksiään. Tanssipari kyllä
havaitsee. Hakijan humalatila on tanssietiketin mukaan haettavalle laillinen
kieltäytymisperusta.
Pukeutuminen on tanssilavoilla melko vapaata ja vaihtelevaa.
Useimmat käyttävät vähän arkivaatteita parempia asusteita, ei kuitenkaan
varsinaisia juhlavaatteita.
Vaatteiden puhtaus ja siisteys on kuitenkin tärkeää.
Paitaa ei kannata pitää kahtena iltana pesemättä sitä välillä.
Heikosti eristetyillä lavoilla villapaitakin voi olla kylmällä säällä
tarpeellinen, mutta paljon yleisempi ongelma vuodenajasta riippumatta
on liikalämmöstä johtuva hikoilu, joka kannattaa ottaa huomioon erityisesti
paidan valinnassa. Kuviollisessa kankaassa ja yksivärisistä mustassa
märät kohdat eivät helposti erotu.
Jotkut varaavat kaukonäköisesti tanssimatkalle kaksi tai kolmekin paitaa,
voidakseen vaihtaa tarvittaessa.
Miesten varma perusasu tanssipaikoilla ovat suorat housut ja lyhythihainen
kauluspaita. T-paita on korrekti mutta hiukan arkisempi.
Naiset voivat käyttää joko hametta tai housupukua.
Kapea hame on kuitenkin epäkäytännöllinen, koska se haittaa tanssiliikkeitä.
Suuri osa tanssijoista käy samoilla paikoilla enemmän tai vähemmän
säännöllisesti ja tutustuu toisiinsa. Tietyt henkilöt vakiintuvat
kavereiksi, joiden kanssa tanssitaan yksi tai useampi kappalepari illan
aikana. Kun hakutilanteita mahtuu iltaan vain muutama kymmenen, iso osa
ajasta kuluu tuttujen kanssa. Uudella kasvolla voi näin olla alussa
vaikeuksia tanssikavereiden löytämisessä. Ongelma koskettaa erityisesti
naisia.
- Positiivisuus. Hyväntuulisia ja hymyileviä naisia haetaan
eniten. Jos olet valmiiksi iloinen, hyvä. Jos et, yritä ajatella myönteisiä
asioita hakijoista ja tanssista. Miehet ovat todellisuudessa melko arkoja
naistenrivin edessä, joten hakijoiden määrää voi lisätä viestittämällä,
että hakeminen on turvallista.
- Ryhti. Kevyen ryhdikäs ja olemus viestii, että olet sinut itsesi
ja oman tanssitaitosi kanssa.
- Pukeutuminen. Vaikka sekä hame että housupuku ovat
pukeutumiskoodin mukaisia, totuus on, että useimpiin (ei kaikkiin) miehiin
hame tekeesuuremman vaikutuksen. Erityisen viehättävinä pidetään hulmuavia
leveähelmaisia hameita. Vastoin yleistä luuloa hameen lyhyys ei
välttämättä ole etu. Värit voivat auttaa huomatuksi tulemista.
- Lavakummit. Jos mahdollista, kannattaa vieraaseen paikkaan mennä
sellaisten kaverien kanssa, jotka tuntevat paikan ja sen vakiokävijät
ennestään. Jos sellaisia tuttuja ei ennestään ole, heitä saattaa löytyä
juttelemalla muiden rivissä seisovien kanssa.
- Sijoittuminen.
Hakurivillä on taipumus spontaanisti järjestäytyä niin, että itsevarmat
ja omasta mielestään hyvät tanssijat pyrkivät asettumaan kauimmas ovesta.
Järjestys heijastaa tanssijoiden minäkuvaa enemmän kuin todellista
tanssitaitoa.
Naiset voivat sijoittumisellaan ilmaista omaa asennettaan hakijoihin.
Liiallista vaatimattomuutta kannattaa varoa siinä kuin liiallista
itsevarmuuttakin. Paras paikka vieraassa paikassa on yleensä rivin keskellä.
- Esilläolo. Vaikka naisten rivissä olisi tilaa istuakin, kannattaa
haun alkaessa nousta seisomaan. Näin hakijat tietävät, että olet halukas
tanssimaan --- istuallaan hakurivissä olo antaa epäselvän signaalin.
Toinen etu on, että miehet näkevät, kuinka pitkä olet.
- Katse kannattaa suunnata miesten riviin. Maahan, kattoon,
orkesteriin, ulko-oveen tai kelloon katsominen viestittää, että nainen ei
ole innokas tanssimaan seuraavia kappaleita. Vrt. seuraava kohta.
- Silmäpelihaku on tekniikka, jolla
nainen voi onnistua vaikuttamaan
mieheen niin, että juuri tämä hakee häntä. Tyylikkäin tapa on, että nainen
katsoo toivottua hakijaa silmiin samalla hymyillen, mutta ei käännä kasvojaan
suoraan miestä kohti. Kasvojen ja katseen erisuuntaisuus viestittää, että
kutsu on toivomus mutta ei velvoittava. Toimii hämmästyttävän suurella
todennäköisyydellä.
- Kiittäminen. Etikettiin kuuluva kiittäminen sinänsä on
muodollisuus, mutta eleeseen voi lisätä syvyyttä katsomalla paria silmiin,
hymyilemällä ja sanomalla jotain muutakin kuin "kiitos". Kädenpuristus parin
erotessa tarkoittaa, että tanssi oli poikkeuksellisen miellyttävä. Toinen,
harvinaisempi ja siksi tehokkaampi ele on kahdella kädellä kiittäminen,
sulkemalla miehen käsi kevyesti omien kämmenten väliin.
- Vastahaut. Miehet, jotka ovat hakeneet sinua omalla vuorollaan,
seuraavat toimintaasi naistenhaulla. Jos haet heitä takaisin, he olettavat,
että sinua voi hakea toistekin. Jos et koskaan hae heitä takaisin, he
olettavat, että tanssisit mieluummin muiden kanssa. Jos sinua ei ole
haettu, kenttä on vapaa naistentunnilla, ja sinun kannattaa hakea
mahdollisimman monia sellaisia miehiä, joilta voisi odottaa vastahakua.
Jos samalla tai läheisillä tanssipaikoilla pidetään naistentansseja,
kannattaa harkita niitä tutustumisvaiheen nopeuttamiseksi.
- Pitkäjänteisyys. Jos aiot käydä toistuvasti samalla
tanssipaikalla, sinun kannattaa ajatella tanssien onnistumista muutaman
viikon tai kuukauden tähtäimellä pikemminkin kuin yhdeksi illaksi kerrallaan.
Yhden illan aikana ei ehdi luoda laajaa ystäväpiiriä, mutta useamman illan
aikana se on mahdollista.
Koska hakuvuoro on suurimman osan ajasta miehillä, tanssimaan pääseminen on
periaatteessa vain itsestä kiinni. Käytännössä tilanne voi alussa olla
hakuvuorossa olevalle miehelle yhtä vaikea kuin hakua odottavalle naiselle.
- Asenne.
Jos valitset haettavat tehdäksesi tanssi-illasta itsellesi mahdollisimman
miellyttävän, varaudu siihen, että naiset pyrkivät samaan. Jos valitset
haettavat tehdäksesi tanssi-illasta molemmille mahdollisimman miellyttävän,
ainakin osa naisista todennäköisesti huomaa sen.
- Pukeutuminen. Vältä sekä liian arkista että liian muodollista
pukeutumista. Farkut voidaan tulkita arkisiksi ja pikkutakki muodolliseksi,
vaikka tanssietiketti onkin pukeutumisen suhteen väljä.
- Hakujen kohdentaminen. Edellä mainittu
hakurivin järjestys kannattaa ottaa huomioon.
Sosiaalisimmat naiset löytyvät yleensä keskeltä eturivistä.
Ovenpuoleisessa päässä seisovat naiset ovat todennäköisestu vaatimattomampia ja
vähemmän kriittisiä aloittelijoita kohtaan kuin vastakkaisessa päässä
oleilevat.
- Silmäpelihaku toimii myös
naistenhaulla.
- Älä kanna käsilaukkua mukanasi. Monille miehille se on
tanssitaidottomuuden symboli. Jätä laukku naistenrivin penkin alle tai
muuhun talon tavan mukaiseen paikkaan.
- Älä syö purukumia.
- Älä jättäydy hakurivissä muiden taakse, ellet ole heitä pitempi.